Etusivu

Hiismäen tila on luonnonmukaista kotieläintuotantoa harjoittava maatila. Tila sijaitsee Kaskiinkylässä kaakkois-Juvalla, keskellä Etelä-Savoa. Tilalla on kyyttökarja, hevosia, shetlanninponeja, kotikissa, tallikissoja, jämtlanninpystykorva ja karjalankarhukoira (perheen yhteystiedot sivun alareunassa) 

Kuvassa etualalla vanha talo ja tilakeskus. Taustalla Kukkoharju, jonka laella uusi vuonna 1998 rakennettu, tuolloin vielä maalaamaton asuintalo.

Kaskiinkylä on muodostunut kahden harjun rinteille ja niiden väliseen laaksoon. Kaskiin yhtenäinen peltoaukea on savolaisen mittapuun mukaan harvinaisen laaja, yli 200 hehtaaria. Nimensä kylä on saanut kaskenpoltosta (kaskien kylä). Maisema, joka avautuu harjulta toiselle, on pysäyttänyt kymmeniä, ellei satoja kuvaajia ja muita ihastelijoita vuosien varrella. Eipä ihme, sillä Kaskiinkylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemakohteeksi.

Kaskiinkylä etelästä, Sulajärven takaa pohjoiseen kuvattuna.

Vasemmalla Aleksanteri Hännisen 1907 rakennuttama vanha talo, jossa on toiminut Kaskiin kestikievari ja Kaskiin postiasema. Talo on peruskorjattu 1980-luvun alussa ja enimmillään siinä on asustanut 4 sukupolvea samanaikaisesti.  Oikealla v.1998 rakennettu uusi talo ja autotalli. Taustalla Kaskiinharju ja vuoteen 2007 asti tilalla ollut Holstein-Friisiläis-lypsykarja laitumella Kanerva-ahon pellolla.

 

1960-luvulle saakka maatalous oli vielä melko lähellä omavaraistaloutta. Tyypillistä oli että tilalla oli lehmiä, sikoja, lampaita kanoja ja tietenkin hevosia. Näin oli myös Hiismäen tilalla vuosikymmenen puoliväliin saakka. Vielä niinkin myöhään kuin 1970 luvun alkaessa, Kaskiissa melkein joka talossa oli vähintäänkin pari lehmää. 1950-luvun lopulla alkanut maatalouden koneellistuminen ja erikoistuminen mullisti parin vuosikymmenen aikana maatalouden ja maaseudun perusteellisesti. Hiismäen tila 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Maatalouden koneellistuminen avasi markkinat konemyyjille ja myynnin tueksi tarvittiin mainontaa, joka alla olevien lehtileikkeiden perusteella osattiin melko hyvin jo tuolloin. Hiismäelle ensimmäinen Velsa kärry tosin hankittiin vasta 1970-luvulla. Traktorit alkoivat 50-luvun lopulta lähtien yleistyä Kaskiissakin. Hiismäen tilan ensimmäinen traktori oli vuosikymmenen lopulla hankittu Ferguson TE-D 20 (bensa/petrooli). Hevosia kuitenkin pidettiin tilalla 70-luvun alkuvuosille saakka.

Mainoskuvassa mm. piikkilangan kiristäjäksikin haukuttu kotimainen Valmet. Mistä lie pilkkanimi tullut, sillä mainoksessahan todetaan voimaa olevan riittävästi? Muhkeat 14hv. Voiman riittävyyden määritys on 50 vuodessa tosin noin kymmenkertaistunut. Tilan nykyisessä Deutz

Fahrissa on myös voimaa riittävästi eli 150hv.   1970-luvun koittaessa Hiismäen tilakin oli erikoistunut pelkästään maidontuotantoon. Pois oli laitettu ensin lampaat, sitten siat, kanat ja viimeisenä hevoset. Puhdas kyyttökarjakin oli vaihtunut ensiksi länsi-suomalaisiksi ja sitten ostojen ja risteytysten myötä friisiläisiksi. Tätä vaihetta kesti runsaat kolmekymmentä vuotta, kunnes tilalla päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen luopua Holstein-Friisiläis lypsykarjasta vuonna 2007. Niiden tilalle hankittiin 50 vuoden tauon jälkeen Itä-Suomen karjaa eli kyyttöjä. Tavoitteena oli alkuperäisrotujen vaaliminen. Näin palattiin ajassa vuosikymmeniä taaksepäin! V.2009 päätettiin siirtää koko tila luomutuotantoon. Kyytöt ovat emolehminä, joten lypsyhommista huolehtivat vasikat.

 Tässä ”vanhaa ja uutta” porukkaa yhteislaitumella kesällä 2007. Kyyttö on pieni mutta pirteä, utelias, sisukas ja niin maan perusteellisen nätti nautaeläin.

Syksyllä 2008 tilalle tuli toinen paluumuuttaja eli hevonen (Tytön Tähtö). Nyt taukoa tosin oli vain 36 vuotta. Niinpä kesällä 2009 rakennettiin ratsastuskenttä ja aloitettiin tallin/varaston

rakennustyömaa. 

Kenttätyömaalla riitti puuhaa kaikille. Tähtöä tosin kiinnosti vain laiduntaminen. Saranissa toimi kesän ajan maalaamo. Talli/varasto melkein valmiina Joulukuussa 2010     Yhteystiedot: Sulkavantie 1991, 51980 Lauteala. kari(at)wiksu.fi Kari Hänninen +358 400 624046 Ritva Hänninen +358 400 436122, ritva2.hanninen@gmail.com, Saara Hänninen, Sandra Hänninen, Veera Hänninen